Pages

8. joulukuuta 2020

Selonteko

 Kun asiasta näkyi olevan epäselvyyksiä, niin teen tässä selväksi pari asiaa:

Jos olisi tarkoitus olla varovainen, blogin nimi olisi pikkutekijä.

1) Tämä on minun blogini.

Kirjoitan blogia, koska nautin ja hyödyn ääneen ajattelemisesta.  En kirjoita tekstejäni pääsääntöisesti toisten huviksi, vaan muotoillakseni, pohtiakseni ja pureskellakseni kantojani.  Tekstieni lukeminen ei vapauta ketään vastuustaan muodostaa asioista omat näkemyksensä kokemuksensa kautta.  Tietysti jos tulen puhuneeksi tolkuttoman typeriä, sekä kannustan että arvostan korjaamaan esittämiäni näkemyksiä.  On hyvin vähän sellaisia näkemyksiä, joita rakastan, mistä syystä laittelenkin niitä ns. tulilinjalle.  Jos hanuri kestää, saa tulla myös laittamaan omia näkemyksiään tulilinjalle, ja katsoa, kuinka käy.  Lukijoiden tulee kuitenkin olla tietoisia siitä, että tänne tullessaan he ovat meikäläisen olohuoneessa, ja näiltä sinne sopivaa käytöstä edellytetään.

2) Olen kristitty yksityishenkilö.

En ole minkään sortin hengellinen johtaja, poppamies, paavi sen enempää kuin pyhimyskään.  Teologinen ymmärrykseni on vajaa, ja tulen olemaan teologisista asioista väärässä kerran jos toisenkin.  Just eikä melkeen kuten Paavali opettikin.  Mahdolliset väärässä oloni toki vähenivät Jeesuksen löytämisen myötä, mutta kasvua tässä on edessä edelleen monessakin mielessä.  Minulla ei ole valtaa nakata ketään helvettiin enkä näe toisten sydämiin.  Teen päätelmäni toisista ihmisistä ja ympäröivästä todellisuudesta siitä saamani aineiston perusteella ja tehnen myös näissä aika ajoin virheitä.  En pelkää niitä.

3) Suosin väkevää menoa, myös kielenkäytössä.

En ole hiiri, enkä ole tottunut anteeksipyytelemään rehellisiä mielipiteitäni, sen enempää kuin hurttia huumorintajuanikaan.  Kantani saattavat joko olla jyrkkiä tai kuulostaa siltä, yleensä niissä vallinnevat molemmat asianlaidat.  Kun filosofoi katujyrällä, jälki on sen mukaista.  En kirjoita herkkiä, lumihiutaleisia ihmisiä varten, vaan kirjoitan niille, jotka aikovat syödä rautaa ja paskantaa kettinkiä, ensisijaisesti Herran, ja sitä kautta myös suomalaisten, hyväksi.  Yksi näistä ihmisistä olen minä.

4) En ole kiinnostunut siitä, mitä mieltä minusta ollaan.

Koska kirjoitan aiheista, joita ajattelen, ja jotka ovat minusta kiinnostavia, pääasiallinen huolenaiheeni ei ole, eikä tule olemaan, olenko jonkun silmissä uskottava.  En kirjoita haaliakseni opetuslapsia, vaan koska haluan sekä ymmärtää vastaani tulevia asioita että käsitellä niitä.  Jos joku kokee ajatukseni arvokkaiksi, olen siitä iloinen, mutta en pelkää saati välttele toisten ihmisten torjuvia asenteita vaikkapa foliohattuleiman pelossa.   En kirjoita miellyttääkseni.

4 kommenttia:

Tuumailija kirjoitti...

Arvannen, että tämä teksti on tainnut syntyä hiljattaisen sananvaihtomme pohjalta. Selväksi tuli. Minulla ei ole mihinkään kohtaan korjaamista.

" jos tulen puhuneeksi tolkuttoman typeriä, sekä kannustan että arvostan korjaamaan esittämiäni näkemyksiä."

Juurikin tätä olin tekemässä, joten sinänsä hienoa että kannustat korjaamaan esittämiäsi näkemyksiä. Tosin ojentamisesta ei ole hyötyä jos vastakaikua ei tule. Mutta ei voine tällä kertaa mitään.

Siitä kuitenkin kiitos, ettet alkanut sentään poistaa kommenttejani vaan sallit niiden esilläolon, ottaen riskin että joku saattaisi olla kanssani samaa mieltä. Niiden näkyviin jättäminen osoittaa selkärankaa ja se on kunnioitettavaa.

Oikeastaan tekisi mieli kysyä, kunnoittaisitko minua enemmän jos pyörtäisin kaiken aiemmin sanomani ja alkaisin madella edessäsi, pyytäen kaikkea sanomaani anteeksi? Entä jos en tee niin?

Tupla-J kirjoitti...

Tuumailija, teksti on tosiaan syntynyt poistamaan muutaman väärinkäsityksen, joita meikäläistä kohtaan esitit viime sananvaihdossa.

Mitä näkemysten korjaamiseen tulee, onnistuu se huomattavasti paremmin ja tehokkaammin, jos pitäytyy totuudessa olkiukkojen sijaan. Kun pointin tekemiseen tarvitaan valheellisia rinnastuksia, on se hyvin huono pointti.

Oikeastaan tekisi mieli kysyä, kunnoittaisitko minua enemmän jos pyörtäisin kaiken aiemmin sanomani ja alkaisin madella edessäsi, pyytäen kaikkea sanomaani anteeksi?

Miksi muotoilet "kysymyksen" tavalla, jolla se vastaa itseensä? En ymmärrä, minkä takia kieltä pitää käyttää noin epärehellisellä tavalla.

Olen yksinkertainen ihminen ja pidän suorasta kommunikaatiosta. Asioista on paljon helpompi ja mukavampi puhua ilman temppuilua.

Tuumailija kirjoitti...

Yritän kysyä toisella tavalla:

Tekstisi kohdassa 3 sanoit, ettet itse ole tottunut pyytelemään anteeksi rehellisiä mielipiteitäsi. Tuon väitteen pohjalta voisi ajatella, että omien mielipiteidensä takana seisominen on sinusta kunnioitettavaa. Onko asia näin? Kunnioitatko ihmisiä, jotka seisovat omien mielipiteidensä takana? Entä silloin, jos he ovat kanssasi eri mieltä? Minua kiinnostaa aidosti tietää näkemyksesi.

Noin muutoin keskustelu on osaltani tässä, koska sain jo turpaani vähintään riittävästi. Tekstisi kohdassa 1 sanot: "Jos hanuri kestää, saa tulla myös laittamaan omia näkemyksiään tulilinjalle, ja katsoa, kuinka käy." Myönnetään, näin tein. Luin blogiasi, koin että menet liian pitkälle joissain asioissa ja raskain sydämin yritin veljellisesti ojentaa sinua niistä. En tiedä, koitko minut jonkinlaisena tunkeilijana tai uhkana, mutta nyt hanurini ei tosiaan kestä enempää. Iskuja on tullut niskaan mm. lukutaidottomuudesta, henkivaltojen mukaan rukoilusta/toimimisesta, valehtelusta, olkiukkoilusta, epärehellisestä kysymyksenasettelusta ja temppuilusta ja ties mistä. Kas kun et suoraan saatananpalvojaksi haukkunut. Voit toki kohdella "olohuoneessasi" (huono vertaus, koska oikeasti olohuoneesi ei ole julkisesti näkyvillä) eri mieltä olevia ihmisiä kuin paskaa, sinun blogisihan tämä on, mutta vähempikin olisi ehkä riittänyt. On ehkä mahdollista että sinulle moinen on vain ihan normaalia väittelyverbaliikkaa, minulle ne tuntuivat kuin olisit lyönyt nyrkillä. En jatka enää, sillä en kestä enää yhtään syytöstä milloin mistäkin henkien seuraamisesta tai epärehellisyydestä.

Arvostat suoraa kommunikaatiota? Olin jo ottamassa tästä vinkistä onkeeni, ja kirjoittamassa tähän loppuun aivan suoraan mitä mieltä olen. Olisin voinut sanoa vähän pahastikin. Mutta pyyhin sen pois, koska tajusin että olisit voinut todeta siihenkin "katso nyt, Saatana sinussa raivoaa ja kiukkuaa kun hävisi kamppailun!" tai muuta vastaavaa. Meille molemmille on parempi etten kirjoita enää mitään. Sellainen vinkki jatkoon, että jos saatanoita alkaa etsiä joka paikasta, niitä alkaa myös nähdä kaikkialla. Aivan kuten suvakitkin näkevät joka paikassa rasismia.

Eiköhän jätetä tähän. En tuhlaa enempää meidän kummankaan aikaa.

Kristitty sisälläni haluaisi silti vielä rukoilla puolestasi, vaikka olenkin vihainen. Toivotan siunausta jatkoon.

Tupla-J kirjoitti...

Tuumalija:
Olisin voinut sanoa vähän pahastikin.


Meinaat, ettet mennyt aloittamaan pahasti sanomisella?

Okei.

En tiedä mihin tarvitset kunnioitustani enkä tiedä missä määrin kunnioitan. Jotenkin olen ajatellut, että itsekunnioitus piisaa. Jos antaa toisille vallan määritellä mm. kunnioituksen kautta omaa arvoaan, muutetaan oma itse toimijasta toiminnan kohteeksi, tehdään minästä objekti.

Tajuan asian sillä tavoin, että en minä halua itselleni tärkeiden ihmisten halveksuvan itseäni, mutta aika pitkälle siinä se, mitä respektistä ja sen haalimisesta tulee ajateltua.

Lähetä kommentti

Kommentoinnin säännöt:
1) Pysytään aiheessa.
2) Relevantti suora kysymys edellyttää vastausta.
3) Käyttäkää nimimerkkiä, jotta on selvää, kuka puhuu.