Pages

22. tammikuuta 2019

Itsetuhon periaate

Lähestulkoon kaikki länsimaalaiset ovat ylpeitä oikeustajustaan, vaikka se rapautuukin hyvää vauhtia.  Se ylpeilyn aihe on tullut tunnetuksi muodossa "syytön kunnes toisin todistetaan".  Tämä onkin erinomaisen hyvä nyrkkisääntö, mitä tulee vakaaseen, rauhassa elävään yhteiskuntaan, jossa vallitsee korkea luottamus kansalaisten kesken.  Nykytilassa siitä tulee siinä mielessä ongelmallinen, että emme elä vakaassa yhteiskunnassa, olemme sodassa, eivätkä kansalaiset luota enää juuri kehenkään.

Keskivertokansalainen joutuu nielemään ja toistamaan niin monta valhetta, että ne harvat ja pienet hyvyyden ja totuuden siemenet, joita hän vielä uskaltaa allekirjoittaa, kuten yllä mainittu nyrkkisääntö, muodostuvat koko identiteettinsä hyvänä ihmisenä määrittäväksi asiaksi.  Ongelmana on, että kyseinen sääntö kuuluu osaan suurempaa kokonaisuutta, jota ilman siitä on vain hirttäytymisköydeksi, jonka jatkoksi heittäytyä.

Kun nyrkkisäännön yhdistää massamaahanmuuttoon, päästään tilanteeseen, jossa maahanmuuttajat tekevät kantaväestölle pahaa, minkä jälkeen heidät (parhaassa tapauksessa) heitetään maasta.  Konkreettisia takeita siitä, että edes sama kaveri ei tulisi takaisin uusien papereiden tai nyyhkytarinan kanssa uusimaan tekosiaan, ei ole.  Ja siinäkin tapauksessa, että rikollinen maahantullut ei koskaan palaisi takaisin, hänen uhrinsa eivät maastapoistumisella korjaudu.  Tilanne on jossain määrin verrannollinen poliisiin, joka ei de facto voi estää rikoksia, vaan tulee dokumentoimaan niiden jäljet.

Tragedian nostaa kestämättömäksi se, että Suomessa on pieni määrä ihmisiä, ja pienillä tapahtumilla on suhteellisesti suuret seuraukset.  Suomalaisia voi kenenkään estämättä ryöstää, raiskata, kiduttaa ja tappaa vain tietyn määrän, ennen kuin kansa menettää uskon itseensä ja kuolee pois.  Toinen vaihtoehto on kansallisen selkärangan löytyminen ja sen työn tekeminen, jota valtio ei suostunut tekemään: poistaa uhka väkivalloin.

Yllä mainittu syy sinänsä pätee kaikkin länsimaihin: koska niiden hallinnot eivät ole tehneet edes vähintä tarpeellista kansalaistensa suojelemiseksi, jokaisella läntisen maan kansalla on edessään sama valinta: asettua vastarintaan tai kuolla pois.  Hyökkäys ei lakkaa, eivätkä hyökkääjät lopeta.

Ihminen on hauras astia, ja sen särkeneen rankaisu ei korjaa astiaa.  Sen takia syyttömyysperiaate on hylättävä korkeamman hyvän, kansan selviytymisen, toteutumiseksi.  Emme voi ottaa niitä, jotka elävät ihmisiksi, ja heittää ulos niitä, jotka eivät siihen pysty, koska sen hintana on ainutlaatuisen kansamme olemassaolo.

1. tammikuuta 2019

Feministien nälkäinen jumala

Abortti oli koko maailman johtava kuolinsyy 2018.